torstai 21. helmikuuta 2013

Torstaina 21. helmikuuta 2013

Viikko sitten kokeilin maalata vesivärein koivun ja männyn valokuvasta, mutta lunta en osannut maalata. Puut pitäisi näköjään maalata sellaisina kuin mikä niistä katsahtaessa syntyvä vaikutelma on eikä kohta kohdalta.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Tiistaina 19. helmikuuta 2013

Savonlinnassa on näinä päivinä jäänveistokilpailut. Se sai minut miettimään, miten jäätä maalata. Yleensä pitää eläytyä materiaalin tunnelmaan ja valita värit tunnelman mukaan eikä katsomalla, vaan vain sävyttää nähtyihin väreihin päin. Ja tunnelman on tärkeää olla juuri materiaalin ja kohteen tunnelma ja tarkka muoto toissijainen, kunhan hengen vain saa oikein.


maanantai 11. helmikuuta 2013

Maanantaina 11,2,2013

Luen Peter Grayn kirjaa Näin opit piirtämään ja maalaamaan maisemia ja eläimiä. Se näkyisi opettavan taiteelliseksi.

Tässä joku päivä kokeilin maalata öljyvärein koirani lumella, mutta gyvin vaaleanoranssista tuli kuvassa haaleanvaalenpunainen ja vaaleanruskean (tai siis virallisesti aprikoosinvärisen) koirani pöyheä turkki jäi valkoisia pilkkuja täyteen. Jo ihan perusmaalaamisessa näkyy olevan monta opittavaa asiaa. Ja värisävyt, joihin päin värit taitetaan, täytyy sekoitaa ensin erikseen. Lumen maalaamisessa näkyisi olevan tunnelma tärkein ja varjojen muoto vähemmän tärkeä.

Yleensä piirrettävää tai maalattavaa asiaa pitää pystyä katsomaan ainakin kymmenen kertaa tarkemmin kuin mitä sen maalaa, koska muuten jää henki, ilme, idea, tunnelma ja tarkka rakenne puuttumaan.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Ma 4.2.2013

Öljyväreillä valkoposkihanhia
Minulla on vielä tosi paljon opittavaa noiden öljyvärien käyttäytymisestä, mutta kun ajattelin samaa lehtikuvaa maalata vesivärein, niin huomasin, ettei taivasta vain saa maalattua yhtä hyvin niillä. Vesi- ja öljyväreillä on luonne-ero, miten kummallakin voi maalata helposti ja mitä taas ei. Voi vesiväreilläkin maalata, mutta lähtökohtana oleva tyyli on toinen ja siksi maalaamistakin on mietittävä ihan eri tavalla. Tähän asti olen pitänyt enemmän vesiväreistä, mutta nyt on vaakani kallistumassa öljyvärien puoleen, jos nyt sitten niillä maalaamista opin ja jos ei tule liian kalliiksi, kun näköjään noita värejä kuuluisi käyttää monin verroin nykyinen määräni.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Perjantaina 1. helmikuuta 2013

Mietin tässä, että suomalainen perinneviisaus, näkemys Väinämöisestä jne. liittyy paljolti luontosuhteeseen, siihen, että on juuret metsäsuomalaisuudessa ja että luontosuhde vaikuttaa ajattelutapaan luoden kokonaiskuvallisen objektiivisen maisemakuvan, jonka osana myös sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnan toiminta ovat, oma vastuuntunto omaa osuutta yhteisön toiminnasta kantamassa.
Maalatessa on usein hyvä, jos ontunnelmallinen havainto ja aistihavainnot siinä lisänä. Mutta perinteisessä suomalaisessa havainnossa näyttäisi olevan konkreettinen aistivoimainen havainto ja tunnelmataju sen lisänä lisäsyvyyttä tuomassa. Eli epämääräisen tuntemuksen sijaan lähtökohtana on konkreettinen objektiivinen todellisuus ja tunteet ja tunnelmataju tuovat siihen syvemmän ymmärryksen siitä, mitä ilmiöt elämälle merkitsevät. Silloin vaikuttavuus luo elämän mittasuhteet ja maailmankuvan suuren kokoluokan ilmiöistä ja elämän merkityksellisimmistä syvään tunteita koskettavista perusasioista. Silloin ihmisen elämä rinnastuu viereisen ihmisen ja eläimen elämään myötäelävästi ja vastuuntuntuo luoden, yhteisen elämänkokemuksen jakaen tuolla abstraktimmalla rinnastumien ja liittoutumisen mielekkyyksien tasolla. Ei ole kikkailua eikä juonittelua vaan kovaa realismia ja tunteiden kuuntelemista tuossa maisemakatseen kaltaisessa perinteisessä suomalaisessa ajattelussa.

(Learn the skills of Finns http://finnishskills.blogspot.fi/
Miten suomalainen kulttuuri opitaan koko maailmassa - katso tarina http://hubpages.com/hub/Army-Robots-Running-Wild-CURED
Helppo ja tehokas objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html)

* * *
Onks tuo nyt sitten perinteinen suomalaisuus paras malli muussakin kuin ajattelussa, vaikka ajattelussa kyllä on? Entisaikojen suomalaiset tapasivat elää kovin rankkaa elämää, ja usein sellainen johtuu siitä, että on vääriä huonoja esikuvia tai muita kiinnittymiskohteita pielessä. Esim. jos ottaa mallia liian rankkaa elämää viettävistä, niin he tekevät liian rankkoja elämänvalintoja, joilla ei itse pysty kunnon elämää elämään, vaikka esikuvana oleva komea villieläin pystyisikin. Tai jos matkii sellaista, josta elämän rankkuus näkyy, niin hän siis on helisemässä siinä, missä itse pärjää noin vain, eli ei ole esikuvaksi sopiva. Ja jos sitten ottaa mallia kevyttä elämää viettävistä huithapeleista, niin nämä use3in ostavat vapautensa sillä, että' ovat jotenkin moderneja, ts. heittävät jotakin isoa ikävää muiden niskaan, mikä huonontaa elinolot, jos sitä laajemmin seurattaisiin, ja mikä kaatuu helposti vastuuntuntoisen niskaan, jos hänellä ei tuota samaa ulospääsytietä ole käytössäänn tai jos hän lähtee auttamaan huono-osaisia joutuen heidän kanssaan samaan kastiin. Hyviä malleja ovat elämänviisaat moraaliset naiset, ja terveet ikiaikaiset elämäntavat - ei niinkään rankkuutensa kuin elämänpiirinsä osalta. Etenkin liikunta tuo elinvoimaa ja jaksavaisuutta ja joustavuutta sekä elämänviisautta. Myös uskonnot auttavat, ortodoksinen kristinusko uskontona ja buddhalaisuus taidon oppikurssina. Yleensä pärjää hyvin, jos on hyvä esineellistämätön ja sanallistamaton aistihuomio ja avara huomio tuntemuksissa, tunnelmissa, tunteissa, sosiaalisuuden eri puolissa, niin, että huomaa sekä hyvät asiat onnen l'ähteet ja arjen asiat että uhkaavat vaarat ja epäonnen lähteet, ja sitten on hyväntuulisen toimelias, elinvoimainen ja elämänviisas niin, että osaa viisaasti toimia, välttää vaarat, tarttua onneen ja elää arjen hyvällä tervehenkisellä ikiaikaisella tavalla.
Vanhassa suomalaisessa maalauksessa on pitkälti ajattelun näkökulma, jonka huonona puolena on elämän vaikeuksiin suhtautuminen "pitää, täytyy"-perspektiivistä, joka saa ikään kuin tarraamaan niihin kiinni. Maailma on hieno, mutta siihen tarraamisen pitäisi olla terveeseen elinvoimaiseen onnelliseen tarraamista niin kuin yksinkertaiset perustunteet kehottavat eikä hienon lähestymistavan sotkermista siihen, mihin reagoidaan. Hyvä ajatteluhuomio virtaa positiivisten tunteiden aiheuttajia kohden ja negatiivisten tunteiden aiheuttajista poispäin löytäen teitä onnellisempaa nmenestyksekkäämpään elämään, juuri niin kuin tunteiden viesti on. Onnistuneesta positiivisia tunteita aiheuttavasta voi ottaa mallia, epäonni ei käy malliksi, vaikka luonto rajussa komeudessaan onkin tervehenkinen ja erinomainen malli ihmisille.
Ihmisten arvioimisen kykyä parantaa sekä myötäelävä hyvän toivominen heille, jota suomalaisilla kyllä on ja joka tuo "ajatuksenlukukykyä", ja se, että on itse saanut toteuttaa toiveitaan elämässään vapaasti oman mielensä mukaan saaden siten kokemusta eri elämä'naloista ja elämisentavoista ja elämäntilanteista, mikä luo luonteenlaatujen ymmärtämisen kykyä, mitä suomalaisilla on liian vähän - lieneekö ruotsinkielisen muodollisuuden ylivallan syytä vai miksi?