keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Keskiviikkona 27. maaliskuuta

Koetin tänään maalata männynoksaa. Lopputulos oli ok pikkupiirteiden osalta, mutta kokonaiskuva jäi lapsen piirroksen näköiseksi. Ilmeisesti pitäisi piirtää kokonaiskuva samoin kuin kaukaa pienenä nähdyn oksan: nuo pääpiirteet kokonaisuuden hahmona ja kokonaisuudessa myös noiden piirteiden kauneus. Samoin pitäisi oksa piirtää samalla tarkkuudella kuin neulaset, neulasmassaan vertautuen.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Perjantaina 22. maaliskuuta 2013

Olen viime päivinä muutaman kerran maalannut vesivärein maalaustelineessä olevalle paperille. Ensimmäiset kerrat eivät oikein sujuneet, mutta jo viides kerta toi ihan sujuvan maalaustavan.
Sitten  kokeilin maalata suurempia kuvia. Ensinmenivät viivat vinoon, enkä meinannut oikein hahmottaa, mikä menee mitenkin. Sitten sain osittain langan päästä kiinni ja osat oikean näköisiksi mutta keskenään erikokoisiksi. Kun sitten annoin mallina olevan koirani määrätä kuvan koon, niin menivät mittasuhteetkin oikein, mutta jälki oli edelleen suttuista ja ilmeet epätarkkoja. Kaipa tuota nyt sitten seuraavaksi harjoittelen. Aiemmin maalaamissani pikkukuvissa on se vika, että niitä pitää mennä katsomaan aikamoisen läheltä. Kullakin kuvalla näyttää olevan piiri, josta sen luontevasti hahmottaa, mutta pikkukuvilla se yltää vain läheltä katsomiseen, kun taas viimeksi maalaamallani isolla suttuisalla kuvalla tuo piiri ylettyi kauemmas, ihan luontevan katsomisetäisyyden päähän. Luulen, että ero on piirrostavassa eikä kuvan koossa niinkään. Näkökulma on jotenkin määrännyt kuvan tyylin ja se taas parhaan katsomispaikan.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Keskiviikkona 20. maaliskuuta 2013


Koetin maalata kuvan siitä,
miten työuupunut voisi löytää tavan ansaita rahaa: omia ihanteita kohden harrastuksenaan, sitten monenlaista osaamista vaativa työ ihanteiden suunnalta laajasta maailmasta.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Torstaina 14. maaliskuuta 2013

Lainaus blogistani Lahjat haaveammattiin http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
"Väkisin pakertaminen ei yleensä tuo hyvää laatua vaan työlästyneen näkemyksettömän tekemisentavan, vaikka aihe periaatteessa kiinnostaisi sinua ja olisi miellyttävä. Se on vain muistumaa kouluajoilta, jolloin kaikkien oli pakko lukea koulukurssit. Tee sen verran kuin sinua miellyttää. Anna haavemielikuvien kasvaa ja kehittyä parempilaatuisiksi, erillään taitojesi kehityksestä. Haaveitasi ylemmäs tuskin yllät, ellet ensin opi haaveilemaan vielä kauniimpia, mutta taitosi voivat hyvin kehittyä haaveisiisi asti, jollet lätistä haaveitasi taitojesi tasolle. Treenaa aina kun hyvin luonnistuu ja sinua viehättää tekeminen, sillä silloin et kompastu vääränlaisiin tekemisentapoihin, joita muiden asioiden ajatteleminen (niihin sopeutuminen) tuo, vaan yllät haaveesi karttanasi aina vain parempaan laatuun ja taitoon, ja vähitellen siis noiden oikeaan osuvien tapojen löytäminen käy aina vain helpommaksi, arkesi osaksi niin, e3ttä tekeminen tuo tyytyväisyyttä elämääsi etkä lätisty aivottomaan suorittamiseen vaan taitojesi idea ja henki on aina hyvä ja läsnä."
Lue tuosta blogistani varhaisimmat kirjoitukseni Haaveammattiin ja MIten oppia kaikki kerralla.