perjantai 31. tammikuuta 2014

Perjantaina 31.1.2014 - Piirustuksenopetuksesta & Miten maalata mielikuvansa täyttä tasoa pitkin

Nain tanaan ohikulkiessani kaupungilla romaanin, joka naytti silta, etta maalaa. Kun jain tuota jalkikateen sulattelemaan, sain sen vaikutelman, etta han oppisi maalaamista juuri sita kautta kuin piirustusta Suomessa opetetaan eli piirtamalla aariviivat ja yrittamalla saada muodon oi8kein. Mutta tahan asti ei ole yksikaan suomalainen ollut sellainen, joka sita kautta oppisi vaan on piirustuksen ja maalaamisen oppiminen mennyt kamalan hankalaksi - siki kai, kun opetus on sovitettu romaaneille eika suomenkielisille suomalaisille. Tuossa on se ero kulttuurien valilla, etta lahtokohta, se perspektiivi, jota yhteison kommunikaatiossa ja virallisessa ajattelussa yleensa kaytetaan, on kai romaanilla taidemainen kokemuksellinen ja suomalaisilla jarkimainen: viivat, rakenteet, tekstuurit, aiheet yms. valokuvamainen tai piirrosmainen. Romaanilta siis puuttuu valokuva ja piirros ja niita piirustuksenopetus opettaa. Suomalaisen piirrostaidosta taas puuttuu tunnelmavaikutelmien mukaan piirtaminen seka se, etta piirrettavan aiheen lisaksi hetken tekeminen, yrittaminen, tunnelma, koko mielensisalto vaikuttaa tyyliin ja silloin ei tarkan piirtaminen tuo parasta tulosta vaan elava mielikuva on tarkea. Itse olen yrittanyt opettaa maalaamista suomalaisille taman blogin kohdassa http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html
Jos tuota nyt miettii, etta miten pitaisi piirustausta ja maalaamista opettaa, jos itse on maalaustaityoinen tavallinen suomalainen, niin pitaisi miettia, mista kohdista ratkesi maalaustaito, missa oivalluksissa tai tekemisten, tekemisentavan ja tavoitteiden muutoksissa syntyivat suuret parannukset maalaustaitoon. Omasta mielestani taiteen oppikirjojen lukutapaapitaisi opettaa esim. siten kuin olen tassa blogissani aika askettai kahdesti neuvonut.
* * *
Omasta maalausharrastuksestani jatkaisin:
Usein tulee kuvasta paljon huonommin maalattu kuin mihin tahtasin maalaamaan ryhtyessani. Olen laatinut monta ohjetta. Mita jos laatisin itselleni ohjeen siita, miten maalata mielikuvansa taytta tasoa pitkin mallista tai valokuvasta maalatessa siis, kunniin vain maalaan. Ensin tarttisi pohtia sita, mika kohottaa tasoa ja mitka jumiin jattavat tekijat taas pitaisi karsia pois.
Varien intensiteetilla on valia, samoin niiden savyilla ja rinnastumilla. Tarttisi ennen maalaamaan ryhtymista pysahtya kuvittelemaan mielessaan varit, joilla maalaa, ja sekoittaa niita sitten sopiva maara tai hiukan yli tuon mielikuvan mukaisesti, ottaen myos huomioon niiden rinnastumiset keskenaan. Se on minulta usein jaanyt huonosti tehdyksi.
Maalatessa ei saisi verrata jo maalattuun kuvaan vaan ideaaleihinsa, siis nakyman vaikuttavuuteen ja koskettavuuteen.
Maalatessa ei saisi samaistua maalaamiseen tai toisiin, jotka maalaavat tai piirtavat, vaan vain niihin, joihin tuollaiset nakymat kuin se edessani tekevat suuren vaikutuksen. Lopputuloksessa tuo nakyy erona vaikuttavuuden ja raapustavuuden valilla.
Vaikuttavuuden jarjestyksessa maalattuun kuvaan tuo eloisuutta tuo havainnonmukaisuus ja myohemmin maalatut kohdat pitaisi verrata tuohon kokonaisuuteen, maalata seka kuvan vaikuttavuuden etta nakyman tenhoavan kauneuden perusteella tunnelmallisina.
Jos samaistumisryhmaansa vaihtaa maalauksen edetessa, niin jaljen tyyli vaihtuu.
Kokemuksellisuus on tarkeaa, mutta se tulee siveltimeenjalkeen vahaan samaan tapaan automaattisesti mielensisallon mukaan kuin tunnetilat aanensavyyn. Tuosta jaljesta kuitenkin oppii kielta itselleen ja niin oppii myos tarkoituksellisin vedoin vahitellen tukemaan noita vaikutelmia.
Paitsi, etta katsoo vareja, tulisi kuulostella tunteitaan ja kuvitella ne edes summittain varipilvina, savyina tms. vaikutelmina, joilla on tunneviesti.
Maalatessa ei piatisi ajatella, etta maalaan - siis yritan maalata - vahan niin kuin se ja se hienon nakemani maalauksen tekija tai ammattitaidemaalari, kun useimmat heista eivat yleensa maalaa vaan vain joskus vain erityisesti keskittyessaan eika aina tule onnistunutta jalkea vaan vain suuren mielenkiinnon hetkina ja siksi paras malli eivat ole he vaan ne, jotka jakavat kiinnostuksesi maalattavaa aihetta kohtaan.
Maalata ei jarjestyksessa vaan maalauksen yhteenpunoutuvuuden tuomassa jarjestyksessa, mihin auttaa kun katsoo nakyman tenhoa ensin, kokee sen sosiaaliset suhteet, mielenkiinnon piirit ja tekemiset mielekkyyksineen ja maalaa sitten asiakokonaisuus kerrallaan, vaikka valiin jaisi tyhjaa.
Tausta on vahan toinen juttu. Se ei saa tulla yhta korostuneesti esille, mutta silla voi olla kaihoisaa tenhoa, joten se piatisi kai yleensa maalata haaleammalla ja hiukan harmaammalla varilla kuin etuala, luultavasti sumuisamminkin. Mutta siina voi olla yksittaisia mielenkiintoa herattavcia aiheita, kuin hartaita, etualan vaikuttavuutta ja aiheen tarkeytta korostavia.
Maalatessa osaa tulisi samalla olla mielikuva kokonaisuudesta, seka kokonaisuuden sivuseikkoja maalatessa myos taustasta, luulken.
Maalattava aihe kokemuksellisena kokonaisuutena, joka on hahmotettu arkisen elamanviisauden nakokulmasta, on se, minka pitaisi ohjata maalaamista, olla maalaamisen aiheena. Samalla olisi oltava tilannetaju> olen tassa&tuo on tassa tilanteessa, mita kuva kuvaa.
Koska kuva muodostaa kokonaisuuden, olisi sita jo ennen maalaamaan ryhtymista ajateltava mielessaan valmiina kuvana, jotta hahmottaa paapiiretissaan, mika esim. on kuvan keskella ja meniko kuvan rajaus oikein, joeeti jaa elottomia lahes tyhjia kohtia kuvan eloisuuden kannalta tarkeisiin kohtiin - ne kai pitaisi maalata elavammin varein ja piirtaen edes jotakin kivaa, eika niita saa jattaa viimeisiksi, jottei jalki vaikuta vasyneelta. Keskushahmo olisi kai maalattava ensiksi, vaikka idea olis reunoilla, silla katsojan silmissa kaikki vertautuu siihen.

No jaa, tuli kasa viimeaikaisia juttuja eika mitaan ohjetta, jolla paasisi pitkalle. Aloittelijaa - vai itseani - ehka neuvoisin maalaamaan tunnelmatajun perusteella mielenkiinnonkohteet oikein ja sitten kokonaiskuvaa aiheesta, etenkin jo maalatusta ja nyt maalattavana olevasta, mielessaan MALLIN eika jo maalatun perusteella vaalien samaan tapaan ympariston paapiirteet kenties yksityiskohtaisestikin. Sitten pieni tauko ja mieti, millainen tausta olisi kuvassa kiva, miten se mm. varien haaleuden ja jaljen sumuisuudenosalta olisi, ja maalaa se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti